Sikalan aitaaminen: 40 % investointituki | Saher

Sikalan aitaamiseen voi saada investointitukea - näin aita auttaa suojautumaan afrikkalaiselta sikarutolta
Afrikkalaisen sikaruton torjunta on noussut Suomessa ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun tautia todettiin ensimmäistä kertaa Suomessa luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella heinäkuun 2026 lopussa.
Sikatiloilla tilanne tarkoittaa entistä suurempaa huomiota tautisuojaukseen. Yksi käytännön keino vähentää villisikojen aiheuttamaa tartuntariskiä on sikalan ja sen keskeisten alueiden suojaaminen aidalla.
Aitaaminen on juuri nyt ajankohtaista myös toisesta syystä: sikalan suoja-aidan rakentamiseen voi saada maatalouden investointitukea 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Miksi sikalan aitaaminen on nyt ajankohtaista?
Afrikkalainen sikarutto eli ASF on sikojen ja villisikojen vakava virustauti. Se ei tartu ihmiseen, mutta sikataloudelle taudin leviäminen tuotantosikaloihin voisi aiheuttaa merkittäviä seurauksia.
Ruokavirasto havaitsi 30.7.2026 ASF-virusta Virolahdelta kuolleina löytyneistä luonnonvaraisista villisioista. Kyseessä olivat Suomen ensimmäiset ASF-löydökset.
Tartuntavyöhykkeellä sikojen ja villisikojen väliset suorat ja epäsuorat kontaktit on estettävä tehokkaasti. Tautisuojauksessa ei siis ole kyse ainoastaan siitä, etteivät villisiat pääse kosketuksiin sikojen kanssa. Myös rehut, kuivikkeet, ajoneuvot, työvälineet ja muu liikenne voivat muodostaa mahdollisia tartuntareittejä.
Aita muodostaa yhden konkreettisen suojakerroksen sikalan ja ympäröivän alueen välille.
Sikalan suoja-aitaan voi saada 40 % investointitukea
Yle uutisoi elokuussa 2026 sikatilallisten mahdollisuudesta saada valtiolta investointitukea sikaloiden aitaamiseen.
Ruokaviraston mukaan sikalaa afrikkalaiselta sikarutolta suojaavaan aitaan voi saada 40 prosenttia investointitukea hyväksyttävistä kustannuksista. Suoja-aita kuuluu eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta parantaviin investointeihin.
Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti, mutta elinvoimakeskukset (ent. ELY-keskukset) tekevät rahoituspäätöksiä hakujaksoittain.
Ruokaviraston mukaan aidan rakentamisen voi aloittaa sen jälkeen, kun tukihakemus on lähetetty Hyrrä-asiointipalvelussa. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että tuki olisi myönnetty. Tuen saaminen varmistuu vasta elinvoimakeskuksen tekemällä päätöksellä.
Ennen investoinnin aloittamista kannattaa siksi tarkistaa Ruokavirastolta ajantasaiset tukiehdot ja olla tarvittaessa yhteydessä oman alueen elinvoimakeskukseen.
Millainen aita sikalan suojaksi tarvitaan?
Ruokaviraston ohjeistuksen lähtökohta tartuntavyöhykkeellä on selkeä: sikojen ja villisikojen väliset suorat ja epäsuorat kontaktit on pystyttävä estämään tehokkaasti.
Eläinten terveys ETT ry on täydentänyt viranomaisohjeistusta käytännönläheisemmillä suosituksilla sikatilojen tautisuojaukseen ja aitaamiseen.
ETT suosittelee villisian kestävää aitaa erityisesti tartuntavyöhykkeellä sekä muualla Suomessa alueilla, joilla esiintyy villisikoja. Aidan tulisi rajata vähintään sikalarakennukset sekä rakennukset ja alueet, joissa säilytetään rehuja ja kuivikkeita.
ETT:n ohjeessa villisian kestävälle aidalle annetaan myös konkreettisia teknisiä suosituksia:
- aidan korkeus vähintään 1,7 metriä
- verkon silmäkoko 50 × 50 mm
- aidan alareuna ankkuroidaan maahan metrin välein tai upotetaan vähintään 0,20 metriä maahan
- kulkuaukossa on portti, joka pidetään suljettuna silloin, kun siitä ei kuljeta.
Sikalarakennuksen, rehuvaraston tai kuivikevaraston oveton pääty- tai takaseinä voi ETT:n mukaanmuodostaa osan aidatusta kokonaisuudesta.
Kyse on ETT:n suosituksesta villisian kestävän aidan toteuttamiseen. Ajantasaiset viranomaismääräykset on aina syytä tarkistaa Ruokavirastolta ennen toteutusta.
Jokainen sikatila on erilainen – myös aita kannattaa suunnitella kohteen mukaan
Sikalan suojaamisessa ei riitä, että valitaan aita ja vedetään se suoraviivaisesti rakennuksen ympärille.
Tilan maasto, rakennusten sijainti, rehujen ja kuivikkeiden varastointi, ajoneuvoliikenne, portit ja päivittäiset kulkureitit vaikuttavat siihen, millainen aidattu kokonaisuus on käytännössä toimiva.
Aidan pitää suojata aluetta, mutta samalla tilan normaalin työn täytyy jatkua sujuvasti.
Siksi aitaratkaisu kannattaa suunnitella kohdekohtaisesti. Saher-Aidat Oy valmistaa aitaratkaisuja erilaisten alueiden suojaamiseen ja rajaamiseen. Kokonaisuudessa voidaan huomioida muun muassa tarvittava korkeus, silmäkoko, pylväsratkaisut, portit, maasto ja aidan asennustapa.
Kun kyseessä on sikalan tautisuojaukseen rakennettava aita, suunnittelun lähtökohtana ovat aina viranomaisten voimassa olevat ohjeet ja ETT:n ajantasaiset suositukset.
Aita on yksi osa sikatilan tautisuojausta
Afrikkalaisen sikaruton torjunta ei ratkea yhdellä toimenpiteellä. Aitaaminen on osa laajempaa bioturvallisuuden kokonaisuutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi ihmisten, ajoneuvojen, rehujen, kuivikkeiden ja työvälineiden aiheuttamien tartuntariskien hallinta.
Hyvin suunnitellulla aidalla voidaan kuitenkin muodostaa selkeä fyysinen raja villisikojen ja suojattavan tuotantoalueen välille sekä vähentää niiden pääsyä sikalan, rehujen ja kuivikkeiden läheisyyteen.
Kun suoja-aidan rakentamiseen on lisäksi saatavilla 40 prosentin investointituki hyväksyttävistä kustannuksista, oman tilan aitaamistarpeen selvittäminen on nyt erityisen ajankohtaista.
Onko sikalan tai muun tuotantoalueen aitaaminen ajankohtaista?
Tutustu Saher-Aidat Oy:n aitaratkaisuihin ja ota yhteyttä. Suunnitellaan kohteeseen sopiva kokonaisuus tilan olosuhteet, kulkureitit ja aidalle asetettavat vaatimukset huomioiden.
Lähteet
Yle: Sikaloiden aitaamiseen voi saada tukea valtiolta, 12.8.2026.
Ruokavirasto: Sikalan aitaamiseen voi hakea maatalouden investointitukea, 12.8.2026.
Ruokavirasto: ASF Suomessa 2026.
Ruokavirasto: Estä afrikkalaisen sikaruton pääsy sikalaan.
Eläinten terveys ETT ry: Afrikkalainen sikarutto ja Villisian kestävä aita sikatilalle.
